Mistä riski/tuotto-suhteesta alkaen kauppa kannattaa tehdä?

Yleispätevää alarajaa ei ole — 1:1 on tuottava 60 %:n voittoprosentilla, 3:1 ei ole tuottava 20 %:n voittoprosentilla. Ratkaisevaa on, ylittääkö oma mitattu voittoprosentti asetelman break-even-kynnyksen. Ilman vankkaa tilastoa vähintään 50–100 vertailukelpoisesta kaupasta kannattaa varata turvamarginaali ja suunnitella viisi–kymmenen pistettä toivottua alemmalla prosentilla.

Voiko suhdetta parantaa kiristämällä stopia?

Laskennallisesti kyllä, käytännössä harvoin. Tiukempi stop nostaa suhdetta mutta laskee voittoprosenttia, koska tavallinen kohina laukaisee sen useammin — nämä kaksi vaikutusta toimivat toisiaan vastaan. Myös kauppojen määrä ja siten kokonaiskulut nousevat. Yleensä on parempi ankkuroida tavoite realistiseen rakenteeseen ja hylätä asetelmat, joissa suhde ei toimi alun perinkään.

Mitä eroa on rahamääräisellä odotusarvolla ja R-odotusarvolla?

Rahamääräinen odotusarvo riippuu position koosta eikä ole vertailukelpoinen erikokoisten kauppojen välillä. R:nä ilmaistuna — riskeeratun määrän kerrannaisina — siitä tulee koosta riippumaton. Arvo 0,25 R kauppaa kohden tarkoittaa, että keskimäärin neljännes riskistä tulee voitoksi, olipa panoksena 50 EUR tai 5 000 EUR. Strategioiden vertailuun R on käyttökelpoisempi yksikkö.

Huomioiko laskuri osittaiset myynnit ja trailing stopit?

Ei. Se mallintaa kaupan, joka päättyy joko stopiin tai tavoitteeseen. Osittaiset myynnit muuttavat tulosprofiilin perusteellisesti: ne nostavat voittoprosenttia mutta laskevat keskimääräistä suhdetta, koska koko voitto koskee enää osaa positiosta. Jos kauppaa tehdään tällä tavalla, laskuriin kannattaa syöttää oman kauppapäiväkirjan keskimääräinen toteutunut suhde suunnitellun sijaan.

Laskurit

Riski/tuotto-laskuri

Millaisen voittoprosentin asetelmasi vaatii.

Asetelma ei ole hyvä siksi, että se onnistuu usein, eikä huono siksi, että se epäonnistuu usein. Ratkaisevaa on voittoprosentti kerrottuna riski/tuotto-suhteella. Tämä laskuri yhdistää nämä kaksi: se näyttää, minkä voittoprosentin tavoitteen ja stopin välinen suhde edellyttää — ja mitä kukin kauppa tuottaa keskimäärin.

Syötteet

Avaushinta

Stop-loss-hinta

Tavoitehinta

Hinta, jossa positio suljetaan kokonaan.

Position koko (yksikköä)

Osakkeita, lotteja tai sopimuksia — sama yksikkö, jossa hinnat noteerataan.

Meno-paluukustannus

Palkkio osto- ja myyntivaiheessa, spreadi, valuutanvaihto

Odotettu voittoprosentti (%)45 %

Mieluiten luku omasta kaupankäyntipäiväkirjasta, ei toivottu luku.

Tilin valuutta

Riski-tuotto-suhde

2,88 : 1

Voitto tavoitteessa (Kulujen jälkeen): 1 188 €
Tappio stopissa (Kulujen jälkeen): 412 €
Ennen kuluja: 3,00 : 1

Nollatuloksen voittoprosentti

25,8 %

Tämän prosentin yläpuolella odotusarvo muuttuu positiiviseksi

Odotusarvo per kauppa

308,00 €

0,75 R — R:nä (riskin monikertoina)

Tulos 100 kaupalla

30 800 €

74,8 R

Odotusarvo voittoprosentin mukaan

Paksu viiva on oma setup kulujen jälkeen. Vaaleat viivat näyttävät vertailun vuoksi suhteet 1:1, 2:1 ja 3:1. Kohta, jossa viiva ylittää nollan, on voittoprosentti, josta lähtien setup alkaa tuottaa rahaa.

Odotusarvo voittoprosenteittain

Voittoprosentti	Per kauppa	R:nä	100 kaupalla
20 %	−92 €	−0,22 R	−9 200 €
30 %	68 €	0,17 R	6 800 €
40 %	228 €	0,55 R	22 800 €
50 %	388 €	0,94 R	38 800 €
60 %	548 €	1,33 R	54 800 €
70 %	708 €	1,72 R	70 800 €

Tämän laskelman oletukset

Oletuksena on pitkä positio, joka suljetaan joko stopissa tai tavoitteessa — ei osittaisia sulkuja, ei trailing stopia.
Jokainen kauppa käyttää samaa position kokoa ja samaa riskiä. Koon vaihtelu muuttaa odotusarvoa riippumatta voittoprosentista.
Kulut vähennetään kerran per meno-paluu ja lisätään tappiopuolelle; niitä kertyy myös tappiollisista kaupoista.
Odotusarvo on keskiarvo monista kaupoista. 20–30 kaupan aikana sattuma hallitsee — jopa positiivinen setup voi olla pitkään tappiolla.
Verot, liukuma (slippage) ja hintahypyt eivät sisälly laskelmaan ja huonontavat todellista tulosta.

Huomio: Nämä laskurit ovat vain tiedoksi eivätkä ole sijoitusneuvontaa. Brokaro-sivuston sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi, eikä se ole sijoitusneuvontaa, oikeudellista neuvontaa tai veroneuvontaa. Kaikki tiedot annetaan ilman takuuta; ratkaisevia ovat vain kyseisen palveluntarjoajan omat tiedot.

Näin tämä lasketaan

Break-even-voittoprosentti

Suhteessa 1:1 yli puolen kaupoista on onnistuttava, jotta jotain jää käteen. Suhteessa 2:1 riittää 33,4 %; suhteessa 3:1 riittää 25 %. Kaava on lyhyt: vaadittu voittoprosentti = riski / (riski + tuotto). Siksi strategia, joka häviää seitsemän kauppaa kymmenestä, voi olla tuottava — ja strategia, joka voittaa kahdeksan kymmenestä, voi olla tuhoisa, jos kumpikin tappio maksaa viisi kertaa enemmän.

Kulut nostavat kynnystä

Palkkiot ja spredi iskevät kahdesti: ne pienentävät voittoa ja suurentavat tappiota. Nimellisesti 2:1-asetelma laskee noin suhteeseen 1,7:1, kun 100 EUR:n riskiin kohdistuu 12 EUR:n kulut — ja vaadittu voittoprosentti nousee 33 %:sta 37 %:iin. Mitä pienempi positio, sitä painavampi tämä vaikutus on; kiinteillä palkkioilla siitä tulee hallitseva tekijä alle noin 2 000 EUR:n toimeksiantoarvolla.

Odotusarvo, ei yksittäinen tulos

Odotusarvo on keskimääräinen tuotto kauppaa kohden monen toiston yli: voittoprosentti kertaa voitto miinus vastatodennäköisyys kertaa tappio. Positiivinen ei tarkoita, että seuraava kauppa voittaa — se tarkoittaa, että toistaminen kannattaa. Siksi kauppojen määrä kuuluu laskelmaan: 20 yrityksen yli sattuma hallitsee, 200 yrityksen yli tilastot hallitsevat.

Miksi käyrä on suora

Odotusarvo kasvaa lineaarisesti voittoprosentin mukana — jokainen lisäprosenttiyksikkö lisää saman verran. Merkitystä ei siis ole muodolla vaan nollakohdalla ja kulmakertoimella. Vaaleat vertailuviivat suhteille 1:1, 2:1 ja 3:1 osoittavat, kuinka paljon parempi suhde siirtää tätä kynnystä vasemmalle: leveämpi tavoite on lähes aina tehokkaampi kuin päätös voittaa useammin.